Kosteudenhallinta

Rakennushankkeen onnistunut kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa tilaamisesta rakennuksen käyttöön. 

Kosteudenhallintaselvitys

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä laadittavalla kosteudenhallintaselvityksellä rakennushankkeeseen ryhtyä sitoutuu huolehtimaan rakennusprosessin kosteudenhallinnasta ja rakennuksen terveellisyysvaatimuksista. 

Rakennushankkeeseen ryhtyvä esittää kosteudenhallintaselvityksessä tahtotilansa ja vaatimuksensa hankkeen kosteudenhallinnalle sen eri vaiheissa suunnittelusta käyttöön. Kosteudenhallintaselvityksessä esitetään rakennusfysikaalisen suunnittelijan pätevyys- ja osaamisvaatimukset sekä vaatimukset kosteusriskittömille ja toimiviksi todetuille suunnitteluratkaisuille sekä suunnitelmien tarkastusmenettelylle. Selvityksessä esitetään vaatimukset kosteudenhallintasuunnitelmalle, sää- ja olosuhdehallintaan, rakenteiden kuivumiseen ja kuivatukseen sekä poikkeustilanteisiin varautumiseen. Kosteudenhallintaselvityksessä esitetään toimenpiteet ja resurssit kosteudenhallinnan riskien määrittämiseen ja niiden toteutumisen estämiseen sekä kosteudenhallinnan jalkauttamiseen. Selvityksessä esitetään toteutuksen ohjaus-, tarkastamis- ja varmentamismenettelyt sekä varmentamisen informointitavat. Kosteudenhallintaselvityksessä esitetään myös kosteuskoordinaattori sekä hänelle annettavat ohjaus- ja valvontatehtävät. 

Kosteuskoordinaattori

Rakennushankkeen kokonaisvaltaisen kosteudenhallintaprosessin onnistumisen kannalta on olennaista, että hankkeen suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen ja valvontaan sekä kosteusriskien hallintaan asetetaan jo hankesuunnitteluvaiheessa erityinen kosteuskoordinaattori. 

Kosteuskoordinaattori on rakennushankkeeseen ryhtyvän hankkeeseen valitsema erityinen asiantuntijataho, joka ohjaa kosteudenhallinnan onnistunutta toteutusta rakennushankkeen eri vaiheissa tilaamisesta käyttöön. Hankkeessa, joissa rakennushankkeeseen ryhtyvä ja urakoitsija ovat sama toimija, on kosteuskoordinaattori syytä palkata urakoitsijaorganisaation ulkopuolelta. 

Kuivaketju10-toimintamalli

Kuivaketju10 on koko rakennusprosessin kosteudenhallinnan kattava malli, joka tarjoaa konkreettiset kosteudenhallinnan menettelytavat rakennushankkeen kaikille osapuolille. 

Mikäli rakennushankkeeseen ryhtyvä ottaa käyttöön Kuivaketju10-toimintamallin, riittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitettävän kosteudenhallintaselvityksen sisältönä ilmoitus Kuivaketju10-toimintamallin käyttöönottamisesta ja hankkeeseen asetettavasta kosteuskoordinaattorista http://kuivaketju10.fi/ 

Rakennustyön suhteutettu viranomaisvalvonta

Rakennustyön viranomaisvalvonta on suhteutettua ja kohdistettua. 

Kosteudenhallintaselvityksen perusteella rakennusvalvonta arvioi tarvittavan suhteutetun valvonnan laajuuden ja laadun. Lupamääräyksinä voidaan edellyttää kosteuskoordinaattorin nimeämistä tai erityismenettelytoimenpiteitä, kuten riskianalyysin sisältävää laadunvarmistusselvitystä, ulkopuolista rakennusfysikaalisten suunnitelmien tarkastusta tai ulkopuolista kosteudenhallinnan toteutuksen tarkastusta. Suhteutetun valvonnan laajuutta ja laatua arvioidaan myös aloituskokouksessa ja rakennustyön aikana tehtävien havaintojen pohjalta.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on ennen kaikkea ennalta ehkäistä rakennusvirheitä sekä tukea käytäntöjä, joilla edistetään hyvää rakennustapaa. 

Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien merkittävien kielteisten yhteiskunnallisten ja kansantaloudellisten vaikutusten vuoksi, on syytä jo rakennusluvan hakuvaiheessa varmistua siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on riittävät edellytykset huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi rakennuksen terveellisyysvaatimusten osalta.